Nikkarin Maatilan tarina
Nikkarin Maatilan kumpuilevat pellot ja punamultaiset rakennukset sijaitsevat Hämeenkosken pitäjän Etolan kylässä. Täällä Salpausselän harjun kainalossa viljelemme peltojamme hämäläisellä tarmolla ja päättäväisyydellä. Viljelyn lisäksi meille on tärkeää hoitaa metsiä, huolehtia maatalousluonnosta ja ylläpitää maisemaa. Tilamme sijaitseekin maakunnallisesti arvokkaalla Etolan kylän maisema-alueella.
Visiomme on tuottaa puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen. Maaseudun ja oman pitäjämme elinvoimaisuus ja yhteisön jäsenenä oleminen tuo työhömme mielekkyyttä. Meille on tärkeää myös jatkaa tilan vuonna 1745 alkanutta sukupolvien ketjua.
Kestävyys on yksi tuotantomme arvoista. Siihen pyrimme luomuviljelyn ja uudistavan viljelyn opein. Viljely on jatkuvaa oppimista ja kokeilua ja meistä on innostavaa soveltaa uusia viljelymetodeja omalle tilallemme sekä kokeille eri viljelykasvien viljelyä. Vaikka pyrimme kaikessa toiminnassamme taloudelliseen kannattavuuteen, viljely ja tilanpito, kaikkine siihen liittyvine vivahteineen, on meille elämäntapa.
Viljelyssä
Luomupelloillamme kasvaa vihreää parsaa, raparperia sekä viljelykierron vaiheesta riippuen kauraa, härkäpapua, syysrypsiä ja nurmea.
Viljelyn lisäksi valmistamme vuoden ympäri omissa tiloissamme säilöntäaineettomia ja runsasmarjaisia artesaanihilloja kotimaisista, pääasiassa lähitilojen marjoista.
Nikkarin Maatilan väki
Tilaa pyörittää viljelijä Saara. Hän opiskeli agronomiksi ja halusi jatkaa myös sukutilan viljelyä. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2011 kesällä. Valmistumisensa jälkeen Saara on kerännyt työkokemusta ja verkostoja sekä maatalouden neuvonnasta että edunvalvonnasta. Vuoden 2018 alusta Saara on ollut tilan täysipäiväinen yrittäjä.
Saara on loputtoman kiinnostunut uusista asioista ja nauttii saadessaan tehdä ja oppia tilalla kaikkea mahdollista hillonkeitosta moottorisahahommiin. Hän kokeilee rohkeasti tilalla uusia asioita eikä pelkää epäonnistumisia, niistä voi aina oppia. Saarasta viljelijän työssä on parasta kasvun ihme, luonto ja itsensä toteuttaminen. Vapaa-aikansa Saara viettää kartan kanssa suunnistusrasteilla tai sukset jalassa ladulla.
Harjoittelukesänään K-koetilalla Hauholla Saara löysi isännäksi hauholaisen Teron. Tero auttelee tilan töissä etenkin sesonkiaikaan, mutta työskentelee pääasiassa tilan ulkopuolella. Tero on huolellisuudellaan ja rauhallisuudellaan sopiva jarru välillä laukalle lähtevissä tilan suunnitelmissa. Hän korjaa koneen jos toisenkin ja on mitä taitavin peltojen muokkaaja. Tasaista jälkeä syntyy sekä kyntöauroilla, kultivaattorilla että äkeellä. Tero viihtyy vapaa-ajalla kuntosalilla ja onkin siksi suosittu nostoapuri sekä oman perheen sisällä että sen ulkopuolella.
Tilanväkeen kuuluvat myös parin kilometrin päässä asuvat Saaran vanhemmat sekä tilan vanhassa päärakennuksessa asuva setä. Vanha polvi häärii töissä mukana omien aikataulujensa ja voimiensa mukaan.
Maatilan historiaa
Aitan katonharjalla pyörivän sukuviirin lukema 1745 kertoo, että Nikkarit ovat viljelleet samoja vainioita Hämeenkosken Etolassa jo pian 300 vuotta. Tai eivät kirjaimellisesti aivan samoja. Etolassa nimittäin toteutettiin tilusjako 1800-luvun lopulla. Jaossa osa aiemmin kylän keskellä sijainneista taloista sijoitettiin kauemmas ryhmäkylän keskuksesta. Niin myös Nikkarin talo ja osa talousrakennuksista siirrettiin hirsi kerrallaan nykyiselle paikalleen, mäen päälle kylän keskuksesta koilliseen.
Nikkarin taloa on ehtinyt viljellä jo kahdeksan sukupolvea. Peltoja on kylvetty ja metsiä hoidettu hämäläisellä tarmolla ja ahkeruudella. Nykyisen viljelijän isovanhemmat, Niilo ja Sylvi, lypsivät vielä lehmiä vuonna 1935 valmistuneessa punatiilisessä navetassa. Viimeiset lehmät lähtivät 1980-luvulla. Sylvi-mummu oli tullut taloon naapurikylän Heikkilästä, joka oli myös Nikkarin rajanaapuri. Heidän lapsensa viljelivätkin tiloja jo yhtenä kokonaisuutena.
Seuraavan polven kolme veljestä, Paavo, Samuli ja Tuomo, viljelivät tilaa omien palkkatöidensä ohessa ja tilalla keskityttiin peltojen perusparannuksiin sekä muun muassa sokerijuurikkaan viljelyyn. Viimeisin sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2011. Nykyinen viljelijä Saara on tilan kahdeksatta sukupolvea.
